Digiaika

Digitalkoot tarkoitti alun perin projektia, jolla siirrettiin tietoa vanhoilta medioilta nykyaikaiseen digitaaliseen muotoon. Sittemmin digitalkoot tarkoittaa sitä, että jokaisella pitäisi olla perustaidot digiajassa luovimiselle ja tässä ajassa pärjäämiselle.

Digitalisaatio tai digitalisoituminen itsessään tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta. Nykyään digiteknologia on niin monessa päivittäisessä toiminnossa mukana, että jollei niitä osaa tai ymmärrä käyttää, on oikeasti vaarassa pudota yhteiskunnan kärryiltä.

Mikä on digiaika?

Jos ajatellaan digiaikaa television näkökulmasta niin vuonna 1996 Suomen televisiossa päätettiin siirtyä digitaaliseen televisioon ja ensimmäiset digilähetykset lähetettiin sitten syksyllä 2001. Analogiset tv-lähetysverkot suljettiin Suomessa 1.9.2007. Euroopan komissio ehdotti, että kaikki EU-maat tekisivät kuten Suomi ja siirtyisivät digitaalisiin televisio-ja radiolähetyksiin viimeistään vuoden 2012 lopussa ja näin on pitkälti käynytkin.

Digiaikaan liittyy myös sana digitalisaatio, millä tarkoitetaan käytettyjen menetelmien muuttamista digitaaliseen muotoon. Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta sekä todellisesta työelämästä. Parhaimmillaan digitalisaaatio on tuonut ihmisille sekä kotona, töissä että harrastuksissa mahdollisuuden rajattomaan yhteistyöhön kaukaistenkin kumppaneiden kanssa.

Digilaitteet käytössä päivittäin

Useimmat suomalaiset käyttävät digilaitteita päivittäin ja osaavat perusasiat hyvin. Erilaisia ohjelmia ja sovelluksia tulee kuitenkin koko ajan lisää. Samaan aikaan viranomaisten palvelut muuttuvat sähköisiksi. Lähes kaikki suomalaiset ovat arjen auttajia: Suomen keski-ikäisistä peräti 82 prosenttia auttaa läheisiään netti- tai digitaitojen kanssa ainakin joskus. Tämä selvisi Ylen Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Läheisten apu onkin useasti se ainoa tapa saada apua digiongelmiin, jollei sitten halua maksaa avusta.

Moneen digiongelmaan löytyy apu myös YouTube videoista, mutta ne löytääkseen pitää omata edes sen verran digiosaamista, että pääsee YouTubeen saakka ja osaa etsiä sopivilla hakusanoilla.

Digitaidot kunniaan

Digitalkoissa on lähinnä kyse siitä, että kaikilla olisi sekä mahdollisuus että perustaidot käyttää digiä, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Senioreillekin on hyvä kertoa, että internetistä löytyy jokaiselle jotakin ja Google hakukoneena on jotain, mikä kannattaa sekä tietää että osata käyttää.

Digivinkki 1:

Älypuhelimen tai tabletin näytöltä voit kopioida tekstiä samalla tavalla kuin tietokoneen ruudultakin. Tekstin kopioinnin oppiminen ja käyttäminen vaatii tarkkuutta ja ehkä hippusen kärsivällisyyttä, mutta taidosta on varmasti iloa ja hyötyä kun sen on oppinut!

Monipuolisesti hyötyä ja viihdettä

Internet tuo monipuolisesti palveluita kaikkien ulottuville, eikä se ole kuin yksi näkyvä osa koko digitalisaatiota missä olemme mukana. Palveluita on tarjolla todella paljon, ja uusia palveluita kehitetään jatkuvasti niin internettiin kuin paikallisesti, jotka ovat saatavilla vain erilaisilla digivälineillä, kuten älypuhelimella.

Voimme asiakkaina ja käyttäjinä tunnistaa erilaisia palveluita jaottelemalla niitä esimerkiksi hyöty- ja viihdepalveluihin. Voimme katsella reaaliaikaista kuvaa tai videota maapallon toiselta puolelta kotoamme käsin, keskustella läheistemme kanssa samalla katsellen uusimpia valokuvia ja tilata joululahjat muutamalla klikkauksella.

Internetin sisällöstä valtaosa painottuu edelleen viihteeseen ja ajanvietteeseen, mutta samaan aikaan kiihtyvällä tahdilla erilaiset arkiset asiat kuten pankkiasioiden hoito, lippujen ostaminen ja vaikkapa ajanvaraukset siirtyvät tai ovat jo siirtyneet lähes kokonaan Internetiin. Jokainen löytää Internetistä jotain, mistä hänelle on iloa ja hyötyä. Suomi tulee joissain käytännön asioissa isojen maiden perässä, koska meillä Suomessa on vähän asukkaita, ja uudet tekniikat tarvitsevat ison joukon käyttäjiä, jotta niistä kannattaa rakentaa mitään sen suurempaa ja parempaa. Esimerkiksi ruoan tilaaminen netistä on arkipäivää Englannissa ja USA:ssa, mutta täällä Suomessa eivät isotkaan ruokakaupat ole satsanneet ruoan nettimyyntiin kovinkaan rankasti.

Pikaviestiohjelmat

Oletko jo käyttänyt WhatsAppia tai jotain muuta pikaviestisovellusta? Mihin sellaista voi käyttää tai missä, se olisi hyvä? Kannattaa kysyä joltain tutulta jonka tietää käyttävän esimerkiksi oman älypuhelimen mahdollisuuksia. Ei jokaista sovellusta tarvitse opetella, mutta monesta tai ehkä yhdestä voi löytyä se yksikin mielenkiintoinen ja päivitäistä elämää helpottava apuväline, aina kannattaa kysyä.

Sähköpostiohjelma

Moni digitaalisen aikakauden palvelu vaatiin rekisteröimisen tai ainakin käyttäjältä sähköpostiosoitteen. Jos sinulla ei vielä sellaista ole, ja tarvitset sen vain tällaisia käyttöjä varten, yksi ilmainen ja hyvä vaihtoehto on luoda itsellee Gmail sähköpostiosoite. Sähköpostiosoitteen luominen ei ole vaikeata ja sieltä postie lukeminen on helppo opetella, ehkä samalla opettelevat myös sähköpostin lähettämisen.

Verkkopankkitunnukset

Jos ajattelit hoitaa veroasioitasi, uusia passin tai käydä pankissa, sinun ei tarvitse enää nykyään välttämättä lähteä minnekään. Jos sinulla on pankin verkkopankkitunnukset, pystyt samoilla tunnuksilla kirjautumaan niin verottajan, poliisin, kuin monen muunkin digitaalisen palvelun käyttäjäksi ja pankkitunnuksia käyttämällä järjestelmät tunnistavat sinut ja pääset omiin tietoihisi käsiksi, kotoa lähtemättä.

Salasanat kuntoon

Salasanan ei tarvitse olla mikään kryptinen kaikkia mahdollisia merkkejä sisältävä merkkijono. Voit luoda itsellesi ratkaisemattoman salasanan esimerkiksi jostakin parin kolmen sanan lauseesta. Kunhan et käytä salasanassa omaa nimeäsi etkä varsinkaan käyttäjänimessä käytä koskaan mitään valmiiksi annettua nimeä tai vaihtoehtoa kuten admin.

Älypuhelin ja puheohjaus

Kännykän puheohjaus on oiva apu erilaisiin tilanteisiin lähinnä kotona ja autossa sekä matkoilla. Kun käsillä on muuta tekemistä, voi puheella ohjata kännykän perustoimintoja kunhan ne on ensiksi opetellut ja testannut. Puheohjausta voi käyttää autoa ajaessa tai vaikka keittiössä, kun kädet ovat taikinassa. Puheohjaus toimii parhaiten englanniksi, mutta mm. Apple Siri ja Google puheohjaus ymmärtävät suomea.